Turvallisuuden tekijöille lisää resursseja
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut turvallisuuspoliittisia asetelmia. Euroopassa käydään sotaa. Suomalaisten mielissä on huolta sodan laajenemisen mahdollisuudesta. Mahdollisesta Nato-jäsenyydestä keskustellaan ja oman vahvan kansallisen puolustuskykymme merkitys ymmärretään yhä paremmin.
otaa käydään myös taloudessa: lännen ennen näkemättömän kovat talouspakotteet Venäjää vastaan ovat välttämättömiä. Samalla ne ovat osoitus siitä, että rivit saatiin koottua nopeasti ja päättäväisesti.
Sodan heijastevaikutukset turvallisuuteemme ja talouteemme ovat moninaiset. Ennestään vaimeat taloutemme kasvunäkymät ovat heikentyneet sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä. Suomen houkuttelevuutta arvioidaan uusin silmin, on sitten kyse ulkomaisista investoinneista päättävistä tai tänne muuttoa harkitsevista osaajista. Maariskimme on kasvamaan päin.
Ennakointi on vaikeaa, mutta muutos on varmaa. Huoltovarmuuden ja yhteiskuntamme toimijat ja voimavarat kokoavan kokonaisturvallisuusmallin merkitys korostuu. Kaiken kaikkiaan epävarmuus tulevasta on lisääntynyt huomattavasti ja varautumisen merkitys on kasvanut.
Hyvinvointiyhteiskuntamme perusta rakentuu turvallisuudelle. Sille, että oikeusvaltiomme on vahva ja toimii. Ja sille, että kaikissa oloissa kykenemme puolustamaan yhteiskuntajärjestystämme, uhataan sitä sitten ulkoa tai sisältä.
Lisäresursseja nopeasti ja pysyvästi
Nyt jos koskaan on oikea hetki panostaa turvallisuuteen. Uudessa tilanteessa on tärkeää varmistaa riittävät voimavarat sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden toimijoille, joihin kuuluvat poliisi, oikeudenhoito, tulli, rajavartiolaitos ja puolustusvoimat. Tukea tälle ovat osoittaneet poliittiset puolueet väriin ja hallitus-oppositio-asetelmaan katsomatta. Seuraavassa lisätalousarviossa ja kehysriihessä on tekojen aika. Lisäresursseja tarvitaan nopeasti ja pysyvästi.
Poikkeuksellisen tilanteen vuoksi tarvitaan voimavaralisäyksiä jo nopeasti sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Poliisin, oikeuslaitoksen ja hätäkeskuslaitoksen pitää pystyä hoitamaan tehtävänsä ja vastaamaan kansalaisten odotuksiin. Kyse on sekä turvallisuudesta että oikeusturvasta. Tehtävien ja niiden tekijöiden määrät eivät kohtaa nykyisin resurssein: esimerkiksi poliisi joutuu tekemään valintoja siitä, mitä lakisääteisiä tehtäviä se tekee ja vastaavasti jättää tekemättä. Näin ei voi jatkua.
Aiemmin valtiontalouden kehyksiin valmistellut mahdolliset säästötoimet pitää purkaa ja turvata pidemmän aikavälin rahoitus vähintään sisäisen turvallisuuden selonteossa esitetyillä voimavaratarpeilla. Avainsana on pitkäjänteisyys. Lyhytjänteisyys ja määrärahojen paikkailu vuosittain lisäbudjetilla ei ole kenenkään etu. Se vaikeuttaa toiminnan järkevää suunnittelua ja toteutusta sekä johtaa poukkoilevaan henkilöstöpolitiikkaan.
Ulkoisen turvallisuuden eli kansallisen puolustuskykymme vahvistamiseksi tarvitaan puolustusvoimien esittämiä panostuksia materiaaliin sekä turvallisuuden tekijöihin eli henkilöstöön. Valmiuden korottamisen takia on puolustusselonteossa tunnistettu lisähenkilöstö saatava suunniteltua nopeammin. Heitä tarvitaan sekä valmiudesta huolehtimiseen että varusmiesten kouluttamiseen ja kertausharjoitusten järjestämiseen.
Etenkin jos tilanne pitkittyy, valmiuden korottaminen näkyy siihen liittyviä tehtäviä hoitavassa ammattihenkilöstössä. Sotilaiden palautumisesta huolehtimiseksi on aika laittaa kuntoon heitä koskeva vanhentunut puolustusvoimien työaikalaki. Maailma on tässäkin suhteessa muuttunut.