Talous, talous, talous

Taloudellisessa mielessä Suomi ei ole päässyt kunnolla jaloilleen sitten vuonna 2008 silmillemme räjähtäneen finanssikriisin. Bruttokansantuotteemme kasvu on ollut keskimäärin nollaa viimeiset kymmenen vuotta. Vasta 2021 saavutimme saman BKT-tason kuin vuonna 2008. Suomen talous ei siis ollut kunnossa ennen koronaa, eikä ole nyt. Ei vaikka muuta välillä väitetäänkin.

Olemme tuplanneet valtionvelan noin kymmenessä vuodessa. Olemme rahoittaneet normaaleja hyvinvointiyhteiskunnan menoja velaksi ja ottaneet lisävelkaa 6-7 miljardia euroa vuodessa. Näin siis jo ennen koronavelkoja. Julkisessa taloudessa on rakenteellinen alijäämä, jota edes hyvä suhdanne ei korjaa. Ja talouskasvun hidastuessa velkasuhteen ennustetaan kääntyvän jälleen kasvuun vuonna 2023 alkaen.

Nyt on jo korkea aika herätä tilanteeseen. Emme voi aina vaan lisätä menoja, vaan on aika myös karsia niitä. Hyvinvointiyhteiskuntamme arjen pyörittäminen aina vaan velkaa ottamalla ei yksinkertaisesti käy. On siis harkittava entistä tarkemmin, mihin kaikkeen yhteiseen kassaan kerättyjä rahoja käytämme.

Alkaa olla todellakin kiire laittaa asiat kuntoon. Syy tähän löytyy väestön ikääntymisestä. Sen johdosta on odotettavissa, että talouskasvu on Suomessa pitkällä aikavälillä vaisua. Taloutemme rakenteet eivät ole sopeutuneet nuorten ikäluokkien pienenemiseen ja vanhusten määrän kasvusta johtuvaan väestön ikääntymiseen.

Työikäisen, 20–64-vuotiaan, väestön osuus pienenee seuraavan 20 vuoden aikana runsaalla 4 prosenttiyksiköllä. Vaikka syntyvyys kääntyisi nousuun ja työperäistä maahanmuuttoa onnistutaan lisäämään, on ongelma silti edessämme.

Tarvitsemme isomman talouden ja enemmän työllisiä. Yhden prosenttiyksikön nosto työllisyysasteessa parantaa julkista taloutta noin miljardilla eurolla. Nyt työllisyysasteemme on vain 72 prosenttia, noin 6 prosenttiyksikköä Ruotsia matalammalla.

Sosiaaliturvaa tulee uudistaa tavalla, joka kannustaa työntekoon. Tavoiteltavaa olisi, että terveet työikäiset elättäisivät itsensä työn tekemisellä. Työn tekemistä tulee kannustaa myös verouudistuksella, jossa alennetaan työn verotusta kaikissa tuloluokissa.

Keskeinen resepti suuremman talouskakun leipomiseen ovat mittavat panostukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. TKI luo uutta osaamistyötä Suomeen. Kun kerran kaikki puolueet kannattavat TKI-panostusten lisäämistä, tulisi niitä lisätä jo kuluvana vuonna lisäbudjetilla, eikä enää odotella.